Automaatiojärjestelmiä rengas-, elintarvike- ja jakeluteollisuuteen toimittava Cimcorp sai ICG Innotiimin kanssa toteutetusta turvallisuuskulttuurin kehittämishankkeesta eväät nopeampaan riskeihin puuttumiseen ja työkaverista välittämiseen. Johdosta henkilöstöön ulottunut hanke välitti koko organisaatioon vahvan viestin siitä, että turvallisuus on ykkösprioriteetti ja jokaisen vastuulla.

Kansainvälisesti toimivassa Cimcorp-konsernissa oli tehty jo pitkäjänteistä työtä turvallisuuden eteen, mutta toimintaa haluttiin kehittää entistä enemmän ennakoivaan suuntaan. Lisäksi haluttiin parantaa henkilöstön tietoisuutta turvallisuudesta ja jokaisen omasta roolista vaaratilanteiden ehkäisyssä. Tärkeässä osassa oli esimiesten kouluttaminen omien tiimiensä johtamiseen turvallisuusasioissa. 

– Uskon, että turvallisuuskulttuuri nousee esimiesten asenteesta. Jos se on kunnossa, koko työyhteisö arvostaa turvallisuutta ja henkilöstö tuo todennäköisemmin huolensa esiin, arvioi juuri Cimcorpin toimitusjohtajan paikalta General Advisoriksi siirtynyt Masatoshi Wakabayashi.  

Esimiesten ja henkilöstön koulutuksissa luotiin pohja kulttuurille, jossa turvallisuuteen liittyvät ongelmat korjataan välittömästi ja palautetta annetaan auliisti. Mahdolliset vaaratilanteet nostetaan esille ja niistä opitaan, jotta opit voidaan ottaa käyttöön myös muualla organisaatiossa. Hankkeessa kiinnitettiin lisäksi huomiota henkiseen kuormitukseen, jonka tunnistaminen laatu- ja turvallisuustekijäksi oli kehittyvässä yrityksessä merkittävä askel.  

”Emme voi vain olettaa, että ihmiset uskaltavat kertoa huolistaan vapaasti. On tärkeää, että kaikki otetaan mukaan määrittelemään, millaista turvallisuuden tasoa tavoittelemme. Niin jokainen työntekijä on aktiivisesti luomassa yrityksen turvallisuuskulttuuria.”

Masatoshi Wakabayashi
General Advisor ja hallituksen jäsen, entinen toimitusjohtaja

Palautteen antaminen on taitolaji, joka kehittyy harjoittelemalla 

ICG Innotiimin Anssi Juutilainen ja Antti Hellström valmensivat alkuun Train the Trainer -mallilla Cimcorpin esimiehet valmentamaan omat tiiminsä puuttumisen ja välittämisen kulttuuriin. Tämän jälkeen esimiehet pitivät tiimeilleen Dare to Care -turvallisuusvalmennukset. Niissä luotiin ymmärrystä työturvallisuuden merkityksestä ja henkilökohtaisesta vastuusta sekä vahvistettiin palautteen antamisen ja vastaanottamisen taitoja.  

– Harjoittelimme paljon huomioiden tekemistä ja puheeksi ottamista. Asiaa lähestyttiin miettimällä, miten työkaverin läheiset suhtautuisivat, jos hänelle sattuisi töissä jotain. Siitä tuli pehmeämpi lähestymistapa, joka auttaa välittämään toisesta, kertoo valmennukseen työntekijänä osallistunut Maarit Mäensivu, joka sittemmin on siirtynyt Cimcorpilla HR Managerin rooliin.  

Luottamusmies Marko Keränen arvostaa saatuja oppeja sekä positiivisen että negatiivisen palautteen antamisesta. Hänen mukaansa harjoitteet auttoivat huomioimaan erilaiset ihmiset ja sen, kuinka kukin ottaa palautetta vastaan. 

– Koin myös, että hanke oli hyvin jaksotettu. Harjoituksille annettiin aikaa, mutta määräpäivä oli olemassa ja sen mukaan edettiin, Keränen sanoo. 

Hanketta suunnitteli ja organisoi käytännön tasolla ohjausryhmä, jossa oli mukana henkilöitä organisaation eri puolilta. Tavoitteet määritteli laajennettu johtoryhmä.

”Meillä näkyy positiivisempi asennoituminen turvallisuuteen ja sääntöihin. Turvallisuusasiat ovat paljon esillä, ja niiden merkitys on ymmärretty. Niissä on kyse omasta ja työkaverin hyvinvoinnista.”

Maarit Mäensivu, HR Manager 

Konkreettisia työkaluja arkipäiväiseen johtamiseen 

Haasteeksi hankkeessa uhkasi muodostua tiimivalmennusten järjestäminen tehokkaasti tilanteessa, jossa suunnittelussa ja tuotannossa oli suuri työkuorma. Se tarjosi kuitenkin myös oppimisen paikan: asioita vietiin eteenpäin, vaikka aikataulu aiheutti päänvaivaa. Johdon tuki oli tässä olennaista. 

Myös koronapandemia ehti tulla väliin, mutta viimeisenä järjestetyt esimiesten syventävät valmennukset saatiin pidettyä virtuaalisesti. Niissä käytiin tarkemmin läpi työkaluja oman joukon osallistamiseen, päivittäiseen johtamiseen ja haasteellisten tilanteiden käsittelyyn. Työkaluista on ollut apua paitsi turvallisuuskulttuurin, myös muiden asioiden viemisessä tiimeille. 

– Varsinkin niissä tiimeissä, jotka kehittyivät eniten hankkeen aikana, on nyt parempi luottamus henkilöstön ja esimiehen välillä, sanoo Masatoshi Wakabayashi.  

Tietoisuus tuo turvallisuuden osaksi päivittäistä työtä 

Ensimmäisiä tuloksia saatiin vaikuttavuusmittauksessa puoli vuotta henkilöstövalmennusten jälkeen. Koko henkilöstölle suunnattu kysely näytti, että palautteenanto on lisääntynyt ja asioita nostetaan herkemmin pöydälle. Mittareita, kuten tapaturmataajuutta ja poissaolojen määrää, seurataan pidemmällä aikavälillä.  

– Ihmisten tietoisuus turvallisuudesta on parantunut, ja sen myötä on saatu aikaan ilmapiiri, jossa voidaan ja on tärkeää puhua asioista, kertaa Anssi Juutilainen vaikuttavuusmittauksen tuloksia ja ohjausryhmän palautetta. 

Tulokset käytiin läpi johdon ja ohjausryhmän kanssa ja niiden pohjalta määriteltiin alueet, joihin kannattaa seuraavaksi keskittyä, jotta turvallisuus saadaan hankkeen jälkeenkin kiinteäksi osaksi jokapäiväistä toimintaa. 

 

Haluatko kuulla aiheesta lisää?

Ilmoittaudu mukaan webinaariimme 10.11.2023 klo 14–15, jossa annamme tietoa, inspiraatiota ja oivalluksia turvallisuusjohtamisen kehittämiseksi.