Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoittaman Ihminen työn ja työympäristön suunnittelussa -hankkeen tavoitteena oli luoda työpaikoille matalan kynnyksen apuväline, joka suuntaa keskustelua kohti työn ja työympäristön suunnittelua työntekijän hyvinvointia vahvistaen. Käsikirja valmistui tammikuussa 2021.

Syksyllä 2021 haluttiin selvittää, miten käsikirjaa voidaan parhaiten hyödyntää työpaikoilla. Onnistuuko käsikirja herättämään keskustelua ennakoivasta työn ja työympäristön suunnittelusta?

Tätä selvittämään lähti ICG Innotiimin työturvallisuuteen erikoistunut Anna Vaihinen, joka veti kolmelle eri alojentyöpaikoille osallistavia työpajoja. Tulokset olivat kannustavia.

”ICG Innotiimin vetämä hanke antaa uskoa siihen, että aktiivinen työpaikan eri toimijoiden yhteistyö, osallistava työtapa ja asiantuntijan aktiivinen ja fasilitointia sisältävä työote mahdollistavat käsikirjassa esille nostetun työn ja työympäristön suunnittelusta keskustelun.”

– Tarja Kantolahti, neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö

Koko hankkeen tarkoituksena kääntää katse itse työhön

Hankkeen aiemmassa vaiheessa luodun käsikirjan tarkoituksena oli kääntää katse työprosesseihin, työmenetelmiin ja toimintaympäristöön. Jokaiseen työprosessiin liittyy eri vaiheita ja jokaiseen vaiheeseen kuormitustekijöitä, joista terveydelle haitallisia kuormitustekijöitä ei aina tunnisteta tai niistä harvoin keskustellaan yksityiskohtaisesti.

”Vaikka taukoliikunta ja työasentojen vaihtelu työpäivän aikana ovat tärkeitä asioita, pelkästään tämän tyyppinen toiminta ei riitä työhyvinvoinnin edistämiseen. Meidän pitää kiinnittää huomiota työhön ja työympäristöön ja erityisesti siihen, miten työtä ja työympäristöä suunnitellaan ihmisen toiminta huomioon ottaen”, kertoo neuvotteleva virkamies Tarja Kantolahti STM:n työ- ja tasa-arvo-osastolta.

Osallistavat työpajat käsikirjan testiympäristönä

ICG Innotiimi ja Anna Vaihinen päätyivät mukaan hankkeeseen julkishallinnon yhteishankintayksikkö Hanselin kautta.

”Johtamisen ja kehittämisen konsultoinnin pienhankintaan osallistuneiden organisaatioiden joukosta Innotiimi nousi esille juuri Annan erityisosaamisen kautta. Hänen osaamisensa työturvallisuuteen, ergonomiaan ja työpaikkatason kehittämiseen liittyvissä asioissa vastasi työlle asetettuja tavoitteita”, Kantolahti listaa.

Työhön tartuttiin ICG Innotiimille tutun osallistamisen kautta. Aivan helppoa aloittaminen ei kuitenkaan ollut:

”Jostain syystä organisaatioissa ei aina tahdota uskoa, että heidän työntekijänsä haluavat osallistua kehitystoimintaan. Todistamme jatkuvasti aivan päinvastaisia tilanteita. Kun oikeassa vaiheessa osallistetaan oikeat henkilöt, saadaan organisaation eri toiminnot sitoutettua yhteisen kehittämisen äärelle”, Anna kertoo.

Anna löysi verkostostaan kolme soveltuvaa, mahdollisimman erityylistä työpaikkaa, joilla kullakin oli aiheeseen sopiva kehitysprojekti. Käsikirja on ensisijaisesti suunniteltu toimistotyön suunnitteluun, mutta sitä haluttiin testata myös toisenlaisissa työympäristöissä.

”Kun organisaatio lähti mukaan projektiin, he saivat itse valita tarkasteltavan työtehtävän tai prosessin, jota sitten lähdimme kehittämään käsikirjan sisältöön peilaten. Yritykset pääsivät kehittämään prosessejaan osallistavissa työpajoissa, ja me saimme samalla tärkeää tietoa käsikirjan soveltuvuudesta tällaiseen kehitystyöhön”, Anna kuvailee prosessia.

Käsikirja toimii ajatusten herättäjänä

Työpajoissa kävi ilmi, että käsikirjan aineistot toimivat hyvin keskustelun avaajina. Ihminen työn ja työympäristön suunnittelussa -käsikirja on hyvä työkalu työn ja työympäristön kehittämisessä.

”Huomasimme myös, että parhaan tehon käsikirjasta saa irti osaavan fasilitaattorin käsissä. Annan panos kokonaisuuteen antaa uskoa sille, että tällainen yhdessä tekeminen ja yhdessä asioiden käsittely auttaa jäsentämään toimintaa työpaikalla”, Kantolahti korostaa.