365 vinkkiä prosessijohtamisesta, osa 29: Mitä on emergenssi prosessijohtamisessa?

Tämä on Innotiimi-ICG:n blogisarja 365 tapaa edistää prosessijohtamista ja prosessiajattelua organisaatiossasi.  Esitämme joka viikko seitsemän konkreettista keinoa prosessijohtamisen ääreltä.

Mikä on sinun keinosi jatkaa tätä listaa?

Systeemiteorian ehkä mielenkiintoisin hahmotus on emergenssi (kehkeytyminen). Periaatteessa on kysymys siitä, että kokonaisuus on jollakin selittämättömällä tavalla isompi kuin vain osiensa summa. Esimerkiksi otetaan joukko osia pöydällä. Kun osat kootaan yhteen taitavasti, saamme aikaan esim. kellon, joka vetämällä alkaa näyttää aikaa. Miten kello pysyy ajassa, onkin jo sitten eri juttu. Itse osista emme ehkä olisi osanneet päätellä tätä ja toisella tavalla kokoamalla tuloksena olisi voinut olla ihan jotain muuta

Samalla tavalla voimme mieltää tietoisen ajattelun emergentiksi ilmiöksi.  Seuraavaksi vinkit siitä, mitä tällä kaikella on tekemistä prosessijohtamisen kanssa?

1 Systeemien systeemi
Mikä tahansa systeemi voidaan purkkaa osiin. Samalla jokainen systeemi on osa jotain isompaa systeemiä päätyen universumiin. Ymmärtämisen kannalta on tärkeää tarkastella systeemiä, esim. prosessia, tarkoituksen mukaisella loogisella tasolla. Esimerkiksi liiketoiminnalle tai organisaatiolle on mielekästä laskea kannattavuus. Prosessien kannattavuuden laskeminen tuskin kannattaa, vaan mieluummin puhumme prosessin resurssi- tai virtaustehokkuudesta.

2 Työnkulku
Käytännön kannalta yksinkertaisinta on kuvata ja tarkastella prosessia sen kannalta, mitä siinä tapahtuu esim. tiedon tai materian jalostumisen kannalta. Tällä tavalla prosessia kuvataan usein työohjeissa, taitokuvauksissa tai tietojärjestelmissä.

3 Tuotteet ja palvelut
Asiakas kohtaa organisaation toiminnan tuotteina tai palveluna, joka parhaimmillaan tuottaa miellyttävän asiakaskokemuksen. Pitkällä tähtäimellä näissä kohtaamisissa ratkaistaan organisaation kohtalo. Tuotteiden valmistus ja käyttö sekä palvelut voimme kuvata prosesseina esim. kehittämisen yhteydessä. Johtamisen kannalta pulmaksi voi muodostuu se, jos tuote- ja palveluvariaatiota on todella paljon ja eksytään monimutkaisuuden keskelle.

4 Liiketoimintaprosessit – arvon luonti
Näitä prosessikuvauksia käytämme toiminnan ja ajattelun organisointiin. Parhaimmillaan voimme kuvata toiminnan logiikkaa ja erityisesti arvon luontia, jolla ohjaamme liiketoiminnan tai organisaation toimintaa. Tärkeitä loogisia rakenteita ovat tiedot, prosessin suorituskyky (mittarit), tehtävien järjestys, tehtävien kriittisyys ja kesto, roolit ja niihin liitetyt tehtävät. Paljon muutakin pohdittavaa on tarjolla. Liiketoimintaprosessit ovat prosessimielessä johtamisen ydin, joilla toteutamme organisaation strategiaa.

5 Prosessikartta – Liiketoimintalogiikka
Prosessikarttaan kuvaamme organisaation liiketoimintalogiikan. esim. markkinointi ei ole vain markkinointia vaan se voi olla muodoltaan myynnin edistämistä, brändin rakentelua, asiakassuhteiden hallintaa, some vaikuttamista tai big-data analytiikkaa Esimerkiksi terveydenhuollossa on seitsemän erilaista prosessilogiikkaa alkaen ensiavusta tai terveysneuvonnasta ja päättyen kroonisten potilainen saattohoitoon.

6 Business = ”tarve -ratkaisu – jakelu”
Prosessien kehittämisen lähtökohta on liiketoiminnan edistäminen. Organisaatiossa voi olla useita liiketoimintoja esimerkiksi teleyhtiöissä kuluttaja- ja yritysliiketoiminnat. Julkisella puolella puhumme toimialueista. Esimerkiksi kaupungilla on kuusi toimialuetta tyyliin mm. terveydenhuolto, sivistys, elinkeinotoiminnan edistäminen, maankäyttö. Operatiiviset strategiat tehdään aina busineksille. Organisaation tasolla puhumme resurssiallokaatiostrategioista. Isojen organisaation johtajat toimivat isolla kartalla –  ”tehtaita perustetaan ja tehtaita  suljetaan”.

7 Verkostot – business ekosysteemit
Kilpailua ei käydä pelkästään yritysten vaan verkostojen välillä. Kun liiketoiminta kehittyy kompleksisemmaksi ja sen myötä osaamisvaatimukset kasvavat, organisaatiot etsivät itselleen kumppanin täydentämään palvelukokonaisuutta tai tarjoamaansa. Esimerkiksi kiertotalousliiketoiminnassa puhutaan kiertotalousekosysteemistä. Verkosto voi olla joko horisontaalisesti tai vertikaalisesti integroitunut. Usein näillä verkostoilla on muutama avainpeluri, jotka tavallaan johtavat koko ekosysteemin toimintaa esim. maitotuotteissa Valio ja MTK.

Seuraavat askeleet 

Haluaisimme kuulla kokemuksiasi käytännön keinoista prosessijohtamisen ja prosessiajattelun kehittämiseksi. Lue myös aikaisemmat vinkit ja osallistu keskusteluun. Voit myös jakaa tätä sarjaa eteenpäin organisaatiossasi. Vuoden mittaisen blogisarjamme päätyttyä koostamme e-kirjan prosessijohtamisen kehittämisestä.