Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan inhimillisillä tekijöillä viitataan yksilön piirteisiin ja ominaisuuksiin liittyvien tekijöiden lisäksi ympäristöön, organisaatioon ja työhön liittyviin tekijöihin, jotka yhdessä ja erikseen ovat vaikuttamassa ihmisten toimintaan. Onhan tämä ihan kattava määritelmä, mutta aika ympäripyöreä ja monitahoinen?

Kokemuksemme mukaan inhimilliset ja organisatoriset tekijät eivät riittävästi näy käytännön turvallisuusjohtamisessa. Inhimillinen tekijä ymmärretään kyllä usein terminä ja sinällään tärkeänä asiana, mutta siihen se liian usein jää. Konkretia puuttuu.  Mitä sinulle itsellesi tulee mieleen, kun puhutaan inhimillisistä ja organisatorisista tekijöistä? Voimme vakuuttaa, että kun kysyt tämän kysymyksen organisaatiossasi kymmeneltä ihmiseltä, saat kymmenen erilaista vastausta.

Keneen ja millaisiin tilanteisiin inhimilliset ja organisatoriset tekijät sitten liittyvät? Liitätkö ne mielessäsi vuorotyötä tekevään hoitajaan, asentajaan, koneenhoitajaan tai rekkakuskiin, joka väsyneenä tekee tapaturmaan johtavan virheen? Vai yhdistätkö ne ehkä siihen kokeneeseen ja osaavaan ammattilaiseen, joka teki työtehtävän sujuvaksi omalla tavallaan, mutta ohjeista poiketen? Vai kesätyöntekijään, joka ei osannut kysyä neuvoa ennen kuin meni konelinjalle, jota ei oltu tehty jännitteettömäksi? Entä liittyvätkö inhimilliset ja organisatoriset tekijät millään tavalla esimerkiksi hankintapäätöksiin? Tai myyntiin? Tai liittyvätkö ne johtoryhmän strategiatyöhön? Arvioidaanko tehtyjen päätösten vaikutuksia? Entä huomioidaanko inhimillisiä ja organisatorisia tekijöitä päätöksentekovaiheessa?

Me näemme, että ne liittyvät kaikkiin edellä mainittuihin. Ja vielä paljon muuhunkin. Inhimilliset ja organisatoriset tekijät ovat kiinteä osa koko turvallisuuden johtamisjärjestelmää, ja niiden tulee konkreettisesti näkyä turvallisuuden johtamisjärjestelmän kuvauksessa, ja sen ohjaamana myös kaikessa käytännön toiminnassa.

Pohdi hetki vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

• • Miten inhimilliset ja organisatoriset tekijät on teidän organisaatiossanne tähän saakka huomioitu työturvallisuuden johtamisessa ja kehittämisessä?
  • Miten yhteneväinen ymmärrys teillä on työturvallisuuteen liittyvistä inhimillisistä ja organisatorisista tekijöistä?
  • Miten inhimilliset ja organisatoriset tekijät näkyvät johtoryhmänne suunnittelussa ja päätöksenteossa?
  • Miten näitä tekijöitä ja vaikuttimia tunnistetaan tapaturma- ja vaaratilannetutkintojen juurisyinä?
  • Millaista koulutusta ja valmennusta teillä on järjestetty tai tarvittaisiin näiden teemojen äärellä?
  • Mikä osuus teillä tehdyistä turvallisuushavainnoista liittyy inhimillisiin tai organisatorisiin tekijöihin?
  • Miten inhimilliset ja organisatoriset tekijät ovat mukana turvallisuushavainnoissa, niiden analysoinnissa ja niistä oppimisessa?
  • Miten hyvin organisaatiosi ihmiset ymmärtävät nämä tekijät ja niiden vaikutuksen omassa roolissaan ja työssään?
  • Miten teillä tunnistetaan poikkeamien ja vaaratilanteiden taustalla olevat inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden ketjuuntumiset?
  • Miten hyvin kukin työntekijä – roolista riippumatta – tunnistaa inhimilliset ja organisatoriset tekijät omassa työssään?

Muun muassa näitä kysymykset pitää avata ja selkeyttää, että voidaan puhua inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden olevan läsnä konkreettisesti työturvallisuuden johtamisessa ja kehittämisessä. Ensimmäiseksi kannattaa kuitenkin aloittaa johtoryhmästä ja rakentaa yhteinen ymmärrys, mitä näillä tekijöillä tarkoitamme, mitä niiden osalta tavoittelemme ja miten viemme ne kiinteäksi osaksi (työ)turvallisuuden johtamista.

Jos haluat sparrailla aiheesta, täytä alla oleva lomake ja olemme sinuun pian yhteydessä!