Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan inhimillisillä tekijöillä viitataan yksilön piirteisiin ja ominaisuuksiin liittyvien tekijöiden lisäksi ympäristöön, organisaatioon ja työhön liittyviin tekijöihin, jotka yhdessä ja erikseen ovat vaikuttamassa ihmisten toimintaan. Onhan tämä ihan kattava määritelmä, mutta aika ympäripyöreä ja monitahoinen?

Kokemuksemme mukaan inhimilliset tekijät eivät juurikaan näy käytännön turvallisuusjohtamisessa. Inhimillinen tekijä terminä ymmärretään kyllä tärkeänä asiana, mutta siihen se usein jääkin. Konkretia puuttuu.  Mitä sinulle itsellesi tulee mieleen, kun puhutaan inhimillisistä tekijöistä? Voimme vakuuttaa, että kun kysyt tämän kysymyksen organisaatiossasi kymmeneltä ihmiseltä, saat kymmenen erilaista vastausta.

Keneen ja millaisiin tilanteisiin inhimilliset tekijät sitten liittyvät? Liitätkö ne mielessäsi vuorotyötä tekevään hoitajaan, asentajaan, koneenhoitajaan tai rekkakuskiin, joka väsyneenä tekee tapaturmaan johtavan virheen? Vai yhdistätkö ne ehkä siihen kokeneeseen ja osaavaan ammattilaiseen, joka teki työtehtävän sujuvaksi omalla tavallaan, mutta ohjeista poiketen? Vai kesätyöntekijään, joka ei osannut kysyä neuvoa ennen kuin meni konelinjalle, jota ei oltu tehty jännitteettömäksi? Entä liittyvätkö inhimilliset tekijät millään tavalla esimerkiksi hankintapäätöksiin? Tai myyntiin? Tai liittyvätkö ne johtoryhmän strategiatyöhön?

Me näemme, että ne liittyvät kaikkiin edellä mainittuihin. Ja vielä paljon muuhunkin. Inhimilliset tekijät ovat kiinteä osa koko turvallisuuden johtamisjärjestelmää, ja niiden tulee konkreettisesti näkyä turvallisuuden johtamisjärjestelmän kuvauksessa, ja sen ohjamaana myös käytännön toiminnassa.
Pohdi hetki vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

• Miten inhimilliset tekijät on sinun organisaatiossasi tähän saakka huomioitu työturvallisuuden johtamisessa ja kehittämisessä?
• Miten yhteneväinen ymmärrys teillä on työturvallisuuteen liittyvistä inhimillisistä tekijöistä?
• Miten inhimilliset tekijät näkyvät johtoryhmänne suunnittelussa ja päätöksenteossa?
• Miten ja millaisia inhimillisiä tekijöitä teillä tunnistetaan tapaturma- ja vaaratilannetutkintojen juurisyinä?
• Millaista koulutusta ja valmennusta teillä on järjestetty / tarvittaisiin turvallisuuteen liittyvistä inhimillisistä tekijöistä?
• Mikä osuus teillä tehdyistä turvallisuushavainnoista on inhimillisiin tekijöihin kohdistuvia?
• Miten hyvin organisaatiosi ihmiset ymmärtävät inhimilliset tekijät ja niiden vaikutuksen omassa roolissaan ja työssään?
• Miten inhimilliset tekijät ovat mukana turvallisuushavainnoissa, niiden analysoinnissa ja niistä oppimisessa?
• Miten teillä tunnistetaan poikkeamien ja vaaratilanteiden taustalla olevat inhimillisten tekijöiden ketjuuntumiset?
• Miten hyvin kukin työntekijä – roolista riippumatta – tunnistaa inhimilliset tekijät omassa työssään?

Muun muassa nämä kysymykset pitää avata ja selkeyttää, että voidaan puhua inhimillisten tekijöiden olevan läsnä konkreettisesti työturvallisuusjohtamisessa ja kehittämisessä. Ensimmäiseksi kannattaa kuitenkin aloittaa johtoryhmästä ja rakentaa yhteinen ymmärrys, mitä näillä tekijöillä tarkoitamme, mitä niiden osalta tavoittelemme ja miten viemme ne kiinteäksi osaksi (työ)turvallisuuden johtamista.

Lisää alustusta ja keskustelua aiheesta ”Arjen turvallisuusjohtaminen” -webinaarissamme 2.12.2021 klo 10-11.30. Tervetuloa! Ilmoittautuminen täällä.

Jos haluat sparrailla aiheesta, täytä alla oleva lomake ja olemme sinuun pian yhteydessä!