Johtajan työ on nopeassa muutoksessa. Sen vauhdittajia ovat uudet työkalut, prosessit, mobiiliyhteydet, tekoäly sekä sosiaalinen ja perinteinen media. Isossa kuvassa taloudellisista ja poliittisista voimista kertovat fuusiot sekä niin kansakuntien kuin yhtiöidenkin tasolla tapahtuvat pilkkomiset ja rakennemuutokset. Ne tarjoavat johtajille sekä mahdollisuuksia että ansoja.
Kaikki liikkuu ja tapahtuu nopeammin kuin ennen. Esimerkiksi tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti ja Google yrittää laittaa sitä järjestykseen samaa tahtia. Kehittyneissä talouksissa ihmisen tekemät käytännön työt vähentyvät ja tuotannon hoitavat robotit. Yhtä aikaa nuoret ovat arvomaailmaltaan aivan erilaisia kuin vanhemmat sukupolvet. Muutoksia on toki ollut aina, mutta meidän aikaamme leimaa niiden käsittämätön nopeus.
Mikä johtamisessa on muuttunut?
Olen valmentanut johtajia ja esimiehiä 1980-luvulta lähtien. Kun tarkastelen johtamisen kehittymistä urani aikana, erotan muutaman selkeän muutoksen. Suomessa alkoholinkäyttö työyhteisön ja asiakassuhteen rakentamisessa on hiipuva energianlähde. Nykypäivänä on vaikea enää hahmottaa, kuinka isossa roolissa se aikanaan oli.
Muut muutokset ovat nähtävissä myös Suomen ulkopuolella. Käskevä johtamistyyli on pääasiassa muuttunut enemmän kysyväksi sekä ryhmiä osallistavaksi. Valmennuksia, kokoontumisia ja matkustamista yritetään lyhentää samalla kun tempo on aidosti hektisempi. Lisäksi digitalisaatio on sorvannut työkalut uuteen uskoon.
Johtamisen ytimessä yksi asia on kuitenkin pysynyt samana – ihminen. Väitän, että asioiden johtamista ei oikeastaan ole, sillä johtaja ei voi komentaa yhtäkään asiaa tai tavaraa muuttumaan tai toimimaan. Hän kommunikoi aina ihmisen kanssa. Johtamisessa on aina ollut myös asiakeskeisyyttä ja ihmisen huomiotta jättämistä, mikä on liiallisuuksiin mennessään yksi huonon johtamisen lähteistä.
Vielä toistaiseksi olemme kuitenkin evoluution kehitystahdista riippuvaisia ja muutosvauhtimme hidasta. Sen takia johtaminen ei ole olennaisilta osiltaan muuttunut eikä ole muuttumassa. Johtamisen ydin, lupa ja vaatimus vaikuttaa ihmisiin tietyn vallan kautta, vaatii jatkossakin tiettyä vastuunkantoa pysyäkseen tasapainossa johdettujen kannalta.
Hyvä johtaja tuo selkeyden kaaokseen
Tulevaisuudessa hyvä johtaja on aika samanlainen kuin ennenkin. Hänen haasteensa ovat moninaisia, paradoksaalisia ja yllättäviä sekä tilanteesta riippuvaisia. Voisikin sanoa, että johtajuus on selkeyden luomista kaaoksessa. Nykytyökaluilla sen rakentaminen on nopeampaa kuin koskaan.
Huono johtaja puolestaan tempautuu tilanteen hektisyyteen ja kaoottisuuteen mukaan. Kuten aina ennenkin, johtajan liikkeet ja ennakoimattomuus vaikuttavat muuhun organisaatioon häntä itseään enemmän. Tempoileva johtaminen luo muille helposti turvattomuutta ja pelkoja. Pelollakin voi johtaa, ei tosin kovin tehokkaasti, sillä luovuus, periksiantamattomuus ja sisäinen palo katoavat pelon mukana. Varmaa on, että tulevaisuudessa huono johtaminen syöksyy entistä nopeammin katastrofiin
Hyvän johtamisen resepti pysyy samana. Tarvitaan ymmärrystä uusien taitojen, työkalujen ja prosessien mahdollisuuksista, mutta ydin säilyy. Ihminen kohtaa edelleen ihmisen, joka ei perusolemukseltaan ole muuttunut.
Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan luottamusta, merkityksellisyyttä, autonomiaa ja yhdessä kehittymistä. Kun johdettavat kokevat, että koko hommassa on järkeä ja johtajaan on yhteys, halutaan myös johtajan ja itsensä onnistumista tukea. Tämä on onnistuneen johtamisen perusta. Muutosten keskellä pitää olla nopea, mutta aluksi pitää perustan olla kunnossa, jotta kaaos voidaan rauhoittaa yhdessä.
Blogin kirjoittajan on entinen Innotiimiläinen Tommi Gustafsson.
Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä meihin!
