Kokeileva kehittäminen esitetään usein erilaiseksi kehittämisen malliksi kuin perinteinen, suunnitelmallinen kehittäminen. Sitä se onkin, mutta kokeileva kehittäminen ei suinkaan tarkoita suunnitelmatonta kehittämistä – suunnittelu vain kohdistuu eri tavalla.
Kokeilevassa kehittämisessä kehitetään uusia asioita vaiheittain, kokeilujen kautta. Oletukset ovat punainen vaate – niistä pyritään eroon mahdollisimman ajoissa. Oletusten sijaan kehittämisessä nojataan tietoon. Hyvän kokeilun pitää tuottaa kehittäjille tietoa, jonka varassa kehittämistä jatketaan. Kokeilut kohdistetaan niihin asioihin, joista kipeimmin tarvitaan tietoa.
Mikä sitten on ketterä kokeilu?
Se on juuri sopivan kokoinen kokeilu selvittämään kehittämisessä juuri sillä hetkellä olevat kriittiset epävarmuudet. Kokeilut ovat kehittämisen alkuvaiheessa hyvin pieniä ja kevyitä. Kokeiluja voi toteuttaa aluksi vaikkapa haastattelemalla muutamaa potentiaalista asiakasta – ensimmäinen epävarmuus, johon kehittäjien pitää tarttua on asiakas ja asiakkaan tarpeet.
Kehittämisen edetessä kokeilut laajenevat, ja kehitettävää asiaa mallinnetaan kerta kerralta pidemmälle. Kun asiakkaan tarpeista saadaan alustavaa tietoa, voidaan edetä arvioimaan markkinoiden potentiaalista kokoa ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Kuinka suuri osa potentiaalisista asiakkaista tarttuisi vaihtoehtoon A, entä vaihtoehtoon B? Kuinka paljon asiakkaat olisivat valmiita maksamaan erilaisista vaihtoehtoisista palveluista tai tuotteista?
Markkinoiden koon ja asiakkaiden maksuhalukkuuden selvittämiseksi pitääkin jo suunnitella hieman pidemmälle menevä kokeilu. Tarvitaan prototyyppejä, joiden avulla voidaan lähestyä suurempaa potentiaalisten asiakkaiden joukkoa. Ehkäpä verkkosivun tai videon avulla voidaan esitellä kehitettävää tuotetta pienillä kustannuksilla suurellekin yleisölle.
Kokeiluista kertyvä tieto vie kehittämisen kohdetta eteenpäin. Seuraavassa vaiheessa voidaan edetä jo kehitettävän tuotteen tai palvelun ratkaisuihin. Millaisia ominaisuuksia tuotteessa tai palvelussa pitäisi olla, ja miten ne tuotetaan? Kokeilujen kautta voidaan tarttua myös tuotannon käytännön ongelmiin, ja kokeilla käytännössä, miten eri teknologioiden tai tuotantomallien avulla voidaan uutta tuotetta tai palvelua tuottaa kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Silloin tarvitaan jo toiminnallisia prototyyppejä erilaisista vaihtoehdoista. Nämäkin kannattaa tehdä saatavilla olevien resurssien avulla, ilman kalliita hankintoja.
Ketterät kokeilut ja suunnittelu
Kokeilevassa kehittämisessä suunnittelu tapahtuu askeleittain kokeiluprosessin edetessä. Ketterää se on siksi, että suunnittelu kohdistetaan aina kriittisimpiin käsillä oleviin asioihin, ja edetään vaiheittain kokeillen – innovaatio tuotetaan askel kerrallaan, ei raskaalla kertasuunnittelulla.
Ketterää kokeileva kehittäminen on myös siksi, että alkuvaiheen kokeilut ovat pieniä ja halpoja. Niitä voi tehdä paljon. Voit siis aidosti täyttää innovaatioprosessin alkupään pienillä, radikaaleilla ideoilla, ja nopeasti kokeillen selvittää niiden potentiaalin.
Jeff Bezos, Amazon: ”Jos kaksinkertaistat vuotuisten kokeilujen määrän, kaksinkertaistat kekseliäisyyden määrän.”
Kokeilevaa kehittämistä organisaatioosi!
Paraskaan suunnitelma ei ratkaise epävarmuuksia ja vie kehittämisprosessia eteenpäin yhtä tehokkaasti kuin huolellisesti suunniteltu kokeilu. Kysy kokeilevan kehittämisen prosesseista, käytännön työkaluista ja valmennuksista!
