Viime aikoina on tullut muotiin verrata liiketoimintaa ekosysteemiin. Kuten Darwin totesi, kilpailussa eivät menesty älykkäimmät tai vahvimmat, vaan ne, jotka sopeutuvat nopeimmin muuttuviin olosuhteisiin. Muutoksen aikaan saaminen on johtamisen ydintä. Joka tapauksessa tapahtuu jotakin, ja johtajuus on sitä, että tapahtuu jotain muuta.
Parasta varautumista epävarmaan kaoottiseen tulevaisuuteen on parantaa organisaation ketteryyttä. Nykyistä liiketoimintaa on hyvä miettiä kymmenen vuoden tähtäimellä – varsinkin sitä, mikä voi tuhota sen. Kaikki mikä voidaan digitalisoida, digitalisoidaan.
Kehittäminen voi kohdistua muun muassa organisaation toiminnan tehokkuuden parantamiseen, prosessien uudistamiseen, digitalisoinnin hyödyntämiseen, palveluiden kehittämiseen tai palvelevaan johtajuuteen. Merkittävien muutosten aikaansaaminen vie oman aikansa, joten tulevaisuuteen valmistautuminen kannattaa aloittaa heti.
Ketterät syövät, hitaat eivät syö
Ketterä kehittäminen tarkoittaa kokeilua ja ideointia, jolloin johtajan rooli on koutsaava eikä esimerkiksi julistava tai toimeksiantoja jakeleva. Pienessä organisaatiossa tai ison organisaation yksikössä kokoamme porukan yhteen, tunnistamme menestymistä haittaavat ongelmat ja sovimme yhdessä ideoiden paremman toimintatavan kokeilemisesta.
Hyvin suunniteltu oppimiseen tähtäävä kokeilu kertoo, mikä toimii ja mikä ei toimi. Kaikki muutokset koostuvat pienistä askeleista. Kun niitä otetaan riittävän monta, seurauksena on väistämättä merkittävä muutos arjen toimintatapaan – ja mahdollisesti paremmat tulokset.
Ohjaa muutosta haasteilla, älä tavoitteilla
Muutos voidaan mieltää henkilökohtaisena oppimisprosessina. Muutosjohtaminen tarkoittaa tuon oppimisen organisointia ja resurssointia siten, että tavoitteena on omaksua uudistumisessa tarvittavia uusia käytäntöjä, taitoja, ajattelutapoja ja asenteita.
Tarjolla ei ole kuitenkaan yksinkertaisia ja ilmeisiä ratkaisuja, vaan organisaation on luotava muutokseen ja innovaatioon tähtäävä uudistumisen tiekartta (engl. roadmap). Ensimmäinen askel on perehtyä nykytilanteeseen ja puuttua ilmeisiin ongelmiin ketterän kehittämisen menetelmin. On pärjättävä tässä ja nyt.
Toinen askel on luoda tunteisiin vetoava visio paremmasta tulevaisuudesta. Tavoitteiden sijaan visio puretaan haasteiksi, joilla ohjataan käytännön kehittämistä, oppimista ja innovaatioita – ei vain massiivisissa tietojärjestelmäprojekteissa, vaan joka päivä arjessa yhä paremmalla kertyvällä kokemuksella ja tietämyksellä.
Kestävä menestyminen vaatii muutosjohtamista
Kaikki muutokset, kuten vaikkapa organisaatiomuutos, irtisanomiset tai uusi tietojärjestelmä, eivät varsinaisesti ehkä edellytä muutosjohtamista. Tällaisissa hankkeissa entinen meno usein jatkuu, joskin ehkä hieman tehokkaammin, mutta samoja vanhoja väsyneitä ideoita toistaen.
Muutosjohtaminen on kuitenkin paikallaan silloin kun kestävä menestyminen tulevaisuudessa edellyttää muutoksia ajattelutavassa tai asenteessa. Kun ensin valtaapitävien ajattelutavat, asenteet ja toiminta muuttuvat, sen jälkeen tulee tilaa organisaation muille jäsenille. Näin organisaation kulttuuri muuttuu askel askeleelta.
Tarvitsetko apua muutosten onnistuneeseen läpivientiin ja muutosjohtamiseen? Me Innotiimissä olemme olleet erityisesti tekemisissä palvelevaan johtajuuteen, työturvallisuuteen, innovatiivisuuteen ja prosessijohtamiseen liittyvien muutosten kanssa.
Johtajat kohtaavat päivittäisessä työssään yhä monimutkaisempia haasteita, jotka liittyvät muun muassa digitalisaatioon, kilpailuun, kansainvälistymiseen, sähköisiin palveluihin ja uudistumiseen. Tarkastelemme tässä blogisarjassa erilaisia näkökulmia johtamiseen.
Lue blogisarjan ensimmäiset osat tavoitteellisesta vuorovaikutuksesta ja onnistumisen edellytysten luomisesta.
