ICG - FI

Kehitykseen ovat olleet vaikuttamassa globalisaatio ja erityisesti tietotekniikan edistysaskeleet. Tätä kehitystä kuvataan usein termillä VUCA, jonka osatekijöihin Volatility, Uncertainty, Complexity ja Ambiguity pureudun tässä kirjoituksessa.

Aluksi kuitenkin pyydän sinua tekemään pienen arvioinnin oman liiketoimintasi suhteen. Liiketoimintaympäristöllä viittaan mm. yhteiskuntaan, kilpailijoihin, lainsäädäntöön, työmarkkinoihin, kansainvälisen kaupan esteisiin, teknologiaan ja asiakastarpeiden muutoksiin.

1. Miten vakaa liiketoimintaympäristösi on?
Vakaa……… epävakaa

2. Miten ennustettava liiketoimintaympäristösi on?
Stabiili………………epävarma

3. Miten kompleksinen liiketoimintaympäristösi on?
Yksinkertainen………kompleksinen

4. Miten monimerkityksellinen liiketoimintaympäristösi on?
Yhtenäinen…..monimerkityksellinen

Mitä lähemmäksi ruksin viet oikeaa laitaa, sen tärkeämpää sinulle tulee olemaan vallitsevien oletustesi ja toimintatapojesi haastaminen – ja tämän kirjoituksen lukeminen.

Pappi, hakkeri, talonpoika, lobbari, rikas, rakas, köyhä, identiteettivaras

Epävakaa (Volatility) viittaa muutoksen nopeuteen ja luonteeseen. Tästä Suomen oloissa ehkä merkittävin ilmentymä on Nokian matkapuhelintoiminnan romahtaminen. Koko liiketoiminnan ekosysteemi muuttui todella lyhyessä ajassa ja alan suurin toimija on tällä hetkellä marginaalissa.

Monilla yhteiskunnan aloilla kuten tavaroiden logistiikassa (verkkokauppa), rahaliikenteessä (lohkoketju, mobiilimaksaminen) ja liikkumisessa (yhteiskäyttö, itseohjautuvat autot) on edessä merkittävä liiketoimintamallien muutos. Itse olen vielä sitä sukupolvea, jolle raha oli kolikoita tai paperia. Luottokortin kanssa olen pärjännyt vielä aika hyvin, mutta mobiilimaksaminen herättää jo turvattomuuden tunteita. Jos vaikka viekas hakkeri pääsee sen kautta käyttämään tiliäni, tai jos joku varastaa identiteettini?

Poliittista elämää myllertävät valeuutiset, trollitehtaat, ilmaston lämpeneminen ja maahanmuutto sekä Suomessa SOTE. Start-upit tuovat yllättäviä ratkaisuja, jotka netin välityksellä ovat saatavilla kaikkialla maailmassa. Kiina ja piilaakson isot yritykset Facebook ja Google investoivat miljardeja tekoälyn kehittämiseen. Mikä mahtaa olla Suomen start-up-ekosysteemin rooli tässä ”nälkäpelissä”? Nopeat syövät hitaat.

Epävarma (Uncertainty) viittaa mahdollisuuteen ennakoida tulevaa. Tästä ehkä sykähdyttävin esimerkki on 2008 talouskriisi, joka ajoi koko talousjärjestelmän sekaisin ja jonka vaikutukset ovat vieläkin näkyvissä. Trumpin ja Brexitin aikakautena tullit ja jopa kauppasodat varjostavat Suomen kaltaisen pienen kansainvälisestä kaupasta riippuvaisen maan lähitulevaisuutta. Palvelunestohyökkäykset lamaannuttavat organisaation palvelut. Onko yksittäinen asiakkaan valitus vain poikkeama palvelussa vai ensimmäinen heikko signaali asiakaskadosta?

Tällä hetkellä itse pohdin auton ostoa. Ajattelin ostaa käytetyn dieselin… nyt mietin, että uskaltaako sen hankkia, jos kaupunkeihin tulee ajokieltoja. Toisaalta hybridikin voisi olla vaihtoehto, mutta akkuteknologia kehittyy nopeasti ja mitenkähän se hybridi toimii kovilla pakkasilla. Jos minä auton ostajana pohdin tällaista, voin vain kuvitella millaista ahdistusta kokevat autotehtaiden johtajat Teslan, Uberin ja Googlen puristuksessa. Eikä ole kehuttava Teslankaan johtajienkaan tilanne. He ovat investoimassa valtavia summia akkutehtaisiin. Jos joku keksii mullistavan akkuteknologian, heidän valtavista tehtaista tulee ongelmajätettä.

Kun maailma näyttäytyy meille kaoottisena ja epävarmana, on luonnollista hakea ympäriltään turvaa. Tällaisina näyttäytyvät populististen liikkeiden ja karismaattisten johtajien tarjoamat yksinkertaiset ratkaisut. Turvallisuuden tunnetta vahvistavat ”informaatiokuplat”. Algoritmien takia altistumme vain niille uutisille, jotka kiinnostavat meitä ja mielipiteille, joita peukutamme. Media ja some usuttavat erimieliset ryhmät kuunteluun ja dialogin sijaan kaivamaan poteroita ja käymään (sanalliseen) hyökkäykseen. Poliitikot, lobbarit ja somevaikuttajat ovat vastuussa vain kannattajilleen ja ajavat vain omien ryhmien etuja. Yhteistyön ja luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa, ja luottamuksen voi kuitenkin tuhota hetkessä.

Kompleksisuus (Complexity) viittaa vaikeuksiin ymmärtää syy-seuraus-suhteita. Vuosisadan alussa Henry Ford tuotti miljoona samanlaista autoa. Tänä päivänä ei ehkä tuoteta enää edes kahta täysin samanlaista autoa. Kävin muutama vuosi sitten Lexuksen tehtaalla tutustumassa Toyotan tuotantojärjestelmään, jota usein nimitetään Leaniksi. Tehtaassa valmistetaan 1000 autoa päivässä. Jokainen auto oli erilainen. Autossa on n. 3000 osaa. Kaiken pitää osua kohdalleen juuri oikeaan aikaan. Ei mikään helppo ”projekti”. Tässä lajissa muuten Valmentin autotehdas on yksi Euroopan tehokkaimmista, että kyllä täällä pohjolassakin osataan.

Kehityksen taustalla ovat asiakkaiden mieltymysten moninaisuus ja yksilöllisyys. Meillä jokaisella on omat tarpeemme niin palveluiden kuin työpaikan suhteen. Markkinat pirstaloituvat ja samalla se avaa uusille toimijoille mahdollisuuksia. Itse olen monesti ihaillut sähkömarkkinoiden innovatiivisuutta. Fyysikkona olen täysin varma, että minun sähköni on samanlaista kuin kenellä muulla tahansa. Tästä huolimatta joku on keksinyt myydä ”vihreää” sähköä hieman korkeampaa hintaan. Kun tuote on sama, innovatiivisuus kohdistuu hinnoitteluun. Ja kuluttaja on entistä enemmän ihmeissään.

Yhteiskunta ja palvelut monimutkaistuvat kiihtyvällä vauhdilla. Älykännykät ovat ”räjäyttäneet” tuotteiden ja palveluiden erilaistamisen ihan uudelle tasolle. Itse pelaan innokkaana golfia. Aikaisemmin minulle tähän riitti mailat ja pallot. Nyt minulla on viisi erilaista sovellusta, joilla voin mitata etäisyyksiä, katsoa esteiden paikat, tilastoida, arvioida ja kehittää peliäni.

Monessa suhteessa olemme täysin riippuvaisia sähköstä ja verkkopalveluista. Tätä riippuvuutta systeemeistä tulee lisäämään vielä teollinen internet (Internet of things, IOT). Valot syttyvät ja sammuilevat tarpeen mukaan. Älypaitani pitää ryhtini suorassa. Sänkyni toteaa, että nukuin levottomasti. Japanin reissulla kävin vessassa ja katselin kiinnostuneena sen käyttöliittymää (en tarkoita tässä pönttöä). Insinöörinä tietysti painelin kaikki japanin kielellä selitetyt napit: yhdestä tuli vettä takapuoleen, toisesta puhalsi ilmaa, yksi lämmitti istuinrenkaan, kaikki tietysti väärässä järjestyksessä. Ihmettelin vielä, että mitenkähän tämä vessa vedetään, mutta kas kumma, kun nousin, niin vessa veti itse. Palvelut paranevat ja elämä tietyllä tavalla helpottuu niille, jotka pysyvät kehityksessä mukana.

Monimerkityksellisyys (Ambiguity) viittaa siihen, miten eri ihmiset tulkitsevat tilanteen eri tavalla. Esimerkiksi maahanmuuttajia eräät henkilöt pitävät uhkana ”suomalaiselle” elämäntavalle. Maassa maan tavalla, eikä tässä tarkoiteta pelkästään lain noudattamista. Toiset taas ajattelevat, että maahanmuuttajat pelastavat maamme tulevaisuuden. He työllään tulevat ylläpitämään suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Taustalla häilyvät erilaiset arvot, elämänkokemukset ja käsitykset ihmisoikeuksista.

Työpaikka voi olla meille tapa ansaita rahaa ja varsinainen kiinnostava elämä on jossain muualla. Moni nuori tekee töitä hullun lailla puoli vuotta ja reissaa toisen puolen vuotta alhaisen hintatason maissa. Tällaista elämäntapaa ei olisi voinut kuvitellakaan minun nuoruudessani. Toisille tapa toteuttaa itseään on osallisuus itselle merkityksellisessä organisaatiossa. Itse olen viihtynyt tavattoman hyvin Innotiimin-ICG:n vapaassa ja luovassa ilmapiirissä, enkä ole koskaan edes ajatellut perinteiseen palkkatyöhön siirtymistä. Vapaus toimia tuo samalla vastuuta omasta pärjäämisestä. Toisille iso organisaatio esimiehineen ja vakaine kuukausituloineen tuovat turvallisuuden tunnetta.

Yhteiskunta on siirtymässä kohti yrittäjämäistä toimintaa. USAssa jo 40 % työvoimasta on ”freelancereita”. Maailma näyttää yrittäjän silmissä erilaiselta. Kaikkialla luovassa työssä meillä niin palkollisena kuin yrittäjänäkin on haasteena työajan ja vapaa-ajan sekoittuminen ja hektisyys. Jäänkö jotain paitsi, jos en ole jatkuvasti saatavilla, vastaa sähköposteihin välittömästi, postaile facebookiin tai osallistu palavereihin. Kiireen keskellä erityisen tärkeää on stressin hallinta ja palautuminen. Tällä kaikella on vaikutusta sitoutumiseemme, innostukseemme ja aktiivisuuteemme edistää organisaatiomme menestystä.

Omasta tahdosta, vai algoritmien vaikutuksen alaisina?

Pidän VUCAn jonkinlaisena juurisyynä nykykehitykseen digitalisaatiota sen erilaisissa muodoissa. Voimme puhua mm. automaatiosta, robotiikasta, tekoälystä, virtuaalimaailmasta, lisätystä todellisuudesta, somesta, appseista, teollisesta internetistä, pilvipalveluista ja lohkoketjuista. Luin juuri artikkelin siitä, miten tekoälyllä voidaan muokata videoita ja puhetta, ilman että katsoja huomaa muokkausta. Voimmeko enää uskoa silmiämme?

Olemme menossa kohti algoritmien maailmaa. Tällä kaikella tulee olemaan merkittävä vaikutus palveluihin, yrityksiin ja yhteiskuntaan. Algoritmit tuhoavat vapaan valinnan illuusion. Algoritmit ohjaavat ostoskäyttäytymistämme ja valintojamme äänestyskopissa. Eikä tässä vielä kaikki. Muutospaineita ja uusia mahdollisuuksia tuovat mm. geenimuokkaus, nanoteknologia ja ympäristökysymykset.

Elämäntapamme ja sen mukana yritysten johtaminen ja toiminta muuttavat väistämättä. Kukaan ei tiedä miten. Viime aikoina on tullut tavaksi verrata liiketoimintaa luonnon järjestelmiin, ekosysteemeihin. Darwinin kuuluisa lause menee jotakuinkin seuraavalla tavalla: ”Luonnossa eivät ole menestyneet ne lajit, jotka ovat vahvimpia, vaan ne, jotka ovat sopeutuneet nopeimmin muuttuviin olosuhteisiin”.

Seuraavassa kirjoituksessani pohdin johtamisen malleja, joilla voit vastata muutosnopeuden, epävarmuuden ja kompleksisuuden lisääntymiseen.