239 Kytkeydy tulevaisuuden virtaan systemaattisella trendityöskentelyllä

Tulevaisuuden ennakointi on vaikeaa. Varmaan siksi monet katsovat vain taaksepäin ja toistavat niitä asioita, jotka ovat toimineet aiemmin. Jos kuitenkin haluat yrittää saada otetta trendeistä ja ennakoida tulevaa, tee se systemaattisesti. Näin saat aikaan tuloksia, etkä ajaudu sivuraiteille pohdinnoissasi. Muista nämä neljä vinkkiä: 1) Kiteytä, niin vältät informaatioähkyn. 2) Muista, että toimintaympäristösi on monimutkainen – olennaista eivät ole yksittäiset trendit, vaan niiden yhdistelmät. 3) Tee realistisempia ennusteita ymmärtämällä trendien ja muutosten historia. 4) Fokusoi! Älä tee (vain) yleisiä ennusteita tulevaisuudesta, vaan pidä konkreettinen haasteesi kirkkaana.

240 Jalosta ja versioi toisten esittämiä ideoita

Ideoinnissa voi edetä askel kerrallaan ideasta toiseen. Ensimmäisestä ideasta tulee mieleen toinen, sitten kolmas jne. Jokainen idea tuo jonkin uuden näkökulman tai version. Ja jossain vaiheessa sitten kolahtaa se mahti-idea. Ideoinnissa kannattaa siis jalostaa ja versioida omia ja toisten esittämiä ideoita. Varsinkin toisten ideoiden versiointi kannattaa, sillä kuulet työkaverisi esittämässä ideassa jo jotakin muuta, mitä esittäjä itse ei edes huomannut esittäneensä.

241 Dokumentoi ideat kunnolla

Kun ideointi lähtee liikkeelle, unohtuu dokumentointi – varsinkin, jos ideoita heitellään kahvipöydän ääressä tai lounaspöydässä. Usein myös työpajoissa kehitellyistä ideoista moni jää kirjaamatta muistiin, ja siksi ne unohtuvat nopeasti. Pidä siis huoli ideoiden kirjaamisesta muistiin varsinkin työpajoissa. Suunnittele kirjaaminen etukäteen ja anna se selvästi tehtäväksi jollekulle. Arkipäivän ideoita varten pidä taskussasi kynää ja tarralappuja. Kirjoita ideat muistiin hyvällä käsialalla ja niin monella sanalla, että lukija ymmärtää ne myös seuraavana päivänä.

242 Konseptipohja ideoiden jalostamiseen

Raakaideoiden tuottamisen jälkeen on aika jalostaa ideoista konsepteja. Näin saat aikaan pidemmälle vietyjä kokonaisuuksia. Jalostamista kannattaa ohjata yksinkertaisella mallilla, jossa on muutamia tärkeitä kohtia. 1. Konseptin työnimi, jonka avulla siitä voidaan keskustella. 2. Konseptin kuvaus tekstinä ja kuvina. 3. Mihin asiakkaiden ongelmiin konsepti tuottaa ratkaisun? 4. Miten konseptin kehittämisessä voisi edetä? Tällaisen mallipohjan avulla pääset työpajassa nopeasti eteenpäin, kun on aika siirtyä ideoinnista jalostamieen. Se myös ohjaa ajattelemaan toteutusta, ei vain luovaa ideointia.

243 Aseta tavoitteet osallistaen

Perinteinen tapa asettaa tavoitteet tapahtuu suljettujen ovien takana. Pomo istuu tuoliinsa, pähkii tilanteen halki ja tekee päätöksen. Usein syntyy hyviä ja oikeita tavoitteita. Ongelmaksi nousee kuitenkin henkilöstön sitoutuminen näihin ylhäältä saneltuihin päätöksiin. Tavoitteiden arvo syntyy kahdesta asiasta: asiasisällöstä ja sitoutumisesta. Asiasisältö on usein analyyttisen pohdinnan tulos. Se voi onnistua hyvin yksilötyönä, joskin penessä ryhmässä päästään usein ainakin vähän parempiin tuloksiin. Sitoutuminen puolestaan syntyy vain yhteistyössä, ottamalla tavoitteiden asettamiseen mukaan ne henkilöt, jotka joutuvat tavoitteet sitten toteuttamaan. Osallistamiseen on monta keinoa. Seuraavassa vinkissä yksi käytännön työkalu.

244 Käytä osallistamiseen OPERA-prosessia

Käytä OPERA-prosessia osallistamiseen vaikkapa tavoitteiden asettamisessa. Ota porukka kokoon, ja käy läpi seuraavat vaiheet – aikaa kuluu noin tunti.

O – omat ajatukset. Jokainen osallistuja kirjaa omat ideansa tavoitteiksi (5min).
P – parien ideat. Parit kiteyttävät paperille 2-4 ehdotusta tavoitteiksi molempien ideoiden pohjalta (10min)
E – esittelyt. Parit esittelevät ehdotuksensa koko ryhmälle. Ehdotukset nostetaan seinälle näkyviin (käytä tässä OPERA-taulua). (15min)
R – ristiinarviointi. Jokainen äänestää seinällä olevia ehdotuksia merkkaamalla ne punaisilla plus-merkeillä (+). Jokainen saa merkata yhden merkiin omille ehdotuksilleen ja kolme muiden tekemille ehdotuksille. (5min)
A – aiheittain ryhmittely. Ääniä saaneet ehdotukset ryhmitellään teemoittain, ja ryhmille kiteytetään otsikot. Sopikaa lopuksi, mitä tavoitteiden asettamisessa tapahtuu seuraavaksi. (15min)

Näin olet noin tunnissa saanut jokaisen osallistujan pohtimaan itse tavoitteita, keskustelemaan niistä muiden kanssa, valitsemaan omasta mielestään tärkeimmät tavoitteet jakeskustelemaan valinnoista vielä lisää muiden kanssa. Olet luonut sitoutumista, ja samalla myös hyödyntänyt fiksuja ihmisiä analyyttisessä pohdinnassa.

245 Kerää ideat näkyville projektihuoneen seinälle

Isommille projekteille varataan usein projektihuone. Seinälle viritetään neljä metriä leveä gantt-kaavio aikataulusta, toiselle seinälle tavoitehierarkia ja WBS-kaavio, kolmannelle organisaatiokaavio ja neljännelle riskikartta. Ovatko kaikki olennaiset tiedot näkyvillä? Ainakin yksi puuttuu: Ideat. Projektipalavereissaratkotaan ongelmia, kehitellään ratkaisuvaihtoehtoja, kenties jopa pohditaan muutoksia suunnitelmiin. Silloin syntyy ideoita. Kirjaa ne myös näkyville projektihuoneen seinälle. ideat eivät välttämättä ole relevantteja juuri sillä hetkellä, kun ne tulevat mieleen, mutta seuraavassa palaverissa ne ehkä kytkeytyvätkin johonkin toiseen haasteeseen ratkaisuina.

Mikä on vinkkisi innovaatiokulttuurin kehittämiseen?

Haluaisimme kuulla kokemuksiasi käytännön keinoista innovaatiokulttuurin kehittämiseksi. Osallistu keskusteluun LinkedIn-ryhmässä Innovaatiot ja kehitystoiminta | Parhaat käytännöt | Suomi. Ryhmä on avoin, osallistu rohkeasti. Kokoamme ajoittain keskustelussa esitetyistä ideoista yhteenvedon blogisarjaan.

Vuoden mittaisen blogisarjamme päätyttyä koostamme ekirjan innovaatiokulttuurin kehittämisestä.

Lataa täältä ekirjamme sadasta ensimmäisestä vinkistä innovaatiokulttuurin kehittämiseen.