Onko organisaatiosi valmis ottamaan tavoitteekseen työtapaturmien 0-tason? Haastan kysymään itseltäsi neljä työturvallisuuteen liittyvää kysymystä ja pohtimaan missä olisi parannettavan varaa.
Suurin mielenkiinnon ja kehittämisen kohteeni on toimintatapojen muutosvalmennus, viime vuosina erityisesti työturvallisuusasenteisiin ja käyttäytymiseen liittyen. Olen tehnyt pitkäjänteistä työtä osallistavan johtamisen puolesta 25 vuotta. Tässä ajassa olen valmentanut satoja organisaatiota, joissa työntekijät otetaan aiempaa enemmän mukaan kehittämiseen ja vietetään myös entistä turvallisempaa työelämää.
Oma missioni on, että asenteisiin vaikuttamalla puolitamme työtapaturmat Suomessa – mitä pikemmin sen parempi. Työturvallisuudessa hyvätkään turvallisuusohjeet ja pelisäännöt eivät riitä, jos asenteet sallivat poikkeamat ja piittaamattomuuden. Haastan jokaista organisaatiota kysymään itseltään seuraavat kysymykset ja pohtimaan missä olisi parannettavan varaa.
Miten omassa organisaatiossasi edistetään työturvallisuutta?
Tyypillisesti työturvallisuuskoulutus painottuu valmiiden vastausten antamiseen ylhäältä annettujen ohjeistuksien ja neuvojen muodossa. Tällaiset on helppo ohittaa sisäistämättä asiaa: toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Jatketaan toimintaa niin kuin ennenkin.
Kun sen sijaan osallistavissa työturvallisuuskoulutuksissa lähdetään liikkeelle kysymyspohjaisesti, herätellään jokaisen omia ajatuksia ja tuntemuksia. Hyviä kysymyksiä ovat mm. ”Kuka edelleen vaarantaa omaa ja muiden turvallisuutta töissä tai työmatkoilla? Missä sinulla on parannettavaa?” Näillä todellisilla haasteilla harjoitellaan kysymyspohjaista puuttumismallia. Tavoitteena on, että kaikki antavat ja ottavat vastaan palautetta – myös positiivista.
Miten teillä ohjeistetaan puuttumaan ohjeiden vastaiseen toimintaan?
Suomalaisilla on korkea kynnys puuttua kollegan tekemisiin, vaikka ne vaarantaisivat turvallisuutta ja rikkoisivat pelisääntöjä. Syy on yhtä lailla haluttomuudessa puuttua kuin riittämättömissä palautetaidoissakin. Viime kädessä odotetaan esimiehen puuttuvan asiaan.
Ratkaisu löytyy yleensä puuttumistapojen harjoittelusta. Yksinkertainen esimerkki on kännykkää ajon aikana käyttävä kollega, joka puheluun keskittyessään käy mutkassa turhan lähellä tienpiennarta. Toimiva vinkki on esittää tilanteesta havainto, josta sekä sinä että vaaratilanteen aiheuttanut kollega olette samaa mieltä: ”Hei, huomasit varmaan äsken, että käytiin aika lähellä ojaa.” Kun kollega myöntää, voit kysyä miten hän voisi jatkossa ajaa turvallisemmin.
Velvoittaako työturvallisuus jokaista?
Esimerkin voima on lyömätön. Kun johtoryhmä lähtee näkyvästi mukaan työturvallisuuden kehittämiseen, ollaan voiton puolella. Esimiehillä puolestaan on ratkaiseva rooli siinä, miten uudet työturvalliset toimintatavat saatetaan jokaisen tiimin toiminnan sydämeen. Tärkeää on innostuksen herättäminen. Aktiivinen ja innostunut esimies on kultaakin arvokkaampi.
Oletteko valmiit ottamaan tavoitteeksenne työtapaturmien 0-tason?
Työturvallisuudessa on pohjimmiltaan kyse siitä, että ollaan hereillä omasta ja toisten toiminnasta. Kun tämä ajatusmaailma leviää, Suomessa on mahdollista puolittaa työtapaturmat. Muutos käy nopeammin kuin arvaatkaan. Ei tarvita kuin porukan sisäisen innostuksen herääminen asiaa kohtaan ja toimeen tarttuminen – se on siinä.