Mitä johdat, kun johdat työturvallisuutta? – Johdat systeemin rakentamista

Jos haluat saada aikaan ennakoitavia tuloksia ja systemaattista kehittämistä, tarvitset tekemiselle rakenteen ja siihen liittyvät toimintamallit.

Yrityksen tilannetietoisuus on hyvällä tasolla, kun se syntyy ohjatusti työturvallisuuden johtamisjärjestelmän rakenteen kautta.

Työturvallisuuden suhteen tällä hetkellä rakenteet usein liittyvät työsuojeluun fyysisessä työssä, ei niinkään kokonaisvaltaiseen työturvallisuuden kehittämiseen. Fokus on usein tuotannon tai työmaatoimintojen tekemisessä, siellä missä helpoimmin sattuu ja tapahtuu.

Yrityksissä pidetään turvavartteja, tehdään turvallisuushavaintoja, analysoidaan tapaturmia ja hankitaan parempia suojavälineitä, turvallistetaan työntekoa. Teollisissa yrityksissä tämä pääsääntöisesti kohdistuu tuotantoon tai työmaalla tapahtuvaan tekemiseen. Kyllä, kaikki edellä mainittu on tärkeää!

Se vain ei riitä ohjaamaan koko yrityksen työturvallisuuden kehittämistä, eikä kunnolla edes tuotannon turvallisuuden kehittämistä!

Kun aloitetaan työturvallisuuskulttuurin vieminen koko organisaation laajuiseksi, kytketään se yleensä olemassa olevaan rakenteeseen. Jos rakenne on puutteellinen, mitä tapahtuu?

Esimerkkejä nykytilanteesta

Esimerkki 1:

Turvallisuuden kehitysohjelma tai roadmap laaditaan usein HS managerin toimesta. Siihen liitetään usein erityisesti fyysiseen turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä kuten parempien suojavälineiden hankintaa, tehtaan turvakäytävien maalauksia ja turvallisuuskorttikoulutuksia sekä havaintojen tekemiseen henkilökohtaisia tavoitteita.

Johtavatko nämä turvallisuuden Roadmapin toimenpiteet turvallisuustilanteen muutokseen?

Jos halutaan, että turvallisuudessa oikeasti muuttuu jokin, on sitä ohjattava samoilla välineillä kuin liiketoimintaa muutenkin ohjataan. Ohjaus lähtee Visiosta, josta seuraa Strategiset valinnat, josta taas seuraa johdetut Muutosohjelmat. Ja kaikkeen tähän osallistetaan organisaation jäseniä, laajimmin strategisten ohjelmien toteuttamiseen organisaatiossa. Turvallisuus kannattaa nostaa samalle tasolle liiketoiminnan suunnittelun ja ohjauksen kanssa. Turvallisuus luo selkeää kilpailuetua ja vaikuttaa kustannuskilpailukykyyn.

Esimerkki 2:

Organisaatiossa tehdään laajasti turvallisuushavaintoja, siihen on usein asetettu henkilökohtaiset mitattavat tavoitteet. Myös myynti- ja suunnittelupäällikkö käyvät tehtaalla tekemässä turvallisuushavaintoja. He siis havainnoivat, miten muut, oman organisaation ulkopuolella, onnistuvat työturvallisuudessa omalla tontillaan. Millä kompetenssilla he tekevät havaintoja? Tekevätkö he havaintoja oikeista asioista? Mistä lähtökohdista ja millä fokuksella he tekevät havaintoja? Mitä hyötyjä siitä saadaan?

Eihän noista havainnoista kovin isoa haittaakaan ole. Kuitenkin nuo havainnot pitäisi syntyä tuotannon itsensä tekeminä. Jos eivät synny, niin toimintaa pitää parantaa tuotannossa. Tuotannon turvallisuushavaintojen tekeminen ei parane sillä, että johto tai jonkun muun funktion edustaja käy tekemässä havaintoja tehtaalla.

Jos ulkoisten havaintojen tekemisestä halutaan saada hyötyä, pitää se suunnitella ja mobilisoida huolella, ei toteuttaa sattuman varaisesti. Turvallisuuskävelyt ja -keskustelut ovat ihan eri juttu, jos niillä on suunnitelmallinen tausta.

Hyvä myös miettiä, mikä on ulkopuolisen henkilön havainnointikierroksen aito motiivi? Parantaa työturvallisuutta vai saada rekisteröityä omaan turvallisuushavainnointiin liittyvään tavoitteeseen ”täppä tilastoon”?

Panosta siihen, että jokainen aidosti näkee roolinsa työturvallisuuden kehittämisessä!

Jokaisen pitää oivaltaa, miten itse vaikuttaa työturvallisuuteen, omaansa ja muiden. Toimihenkilöiden ongelma usein on, että he eivät näe omaa vaikutustaan työturvallisuuteen, ”pahinta mitä minulle voi sattua, on saada paperista haava sormeen”. Kuitenkin jokainen organisaatiossa voi löytää oman vaikutuksensa turvallisuuteen.

Alla muutama esimerkki:

Suunnittelu vaikuttaa valinnoillaan mm. asennettavuuteen ja valmistuksen turvallisuuteen. Suunnittelulla vaikutetaan tehtaan riskeihin, esimerkiksi nostoihin ja kappaleiden liikuttamiseen, asennuksen helppouteen ja työn ergonomiaan. Tuotesuunnittelun pitäisikin tehdä havaintoja oman toimintansa vaikutuksesta muiden työturvallisuuteen.

Kuka tällä hetkellä teillä arvioi suunnittelun vaikutusta työturvallisuuteen? Mikä on ollut suunnittelun vaikutus tehtaalla tapahtuneisiin tapaturmiin ja läheltä piti tilanteisiin? Miten suoritetaan esimerkiksi uuden tuotteen katselmoinnit huomioiden kokonaisturvallisuus alihankinnasta elinkaaren loppuun? Keitä katselmointiin osallistuu ja mitä turvallisuuskriteerejä vasten katselmointi tehdään? Miten suunnittelussamme tehdyt muutokset ovat edistäneet turvallisuutta tehtaalla tai asennuksessa? Kuinka nopeasti suunnittelussa reagoimme tuotannon antamaan palautteeseen korjaavilla toimenpiteillä? Kuinka paljon meillä on reagoimattomia poikkeamia työlistalla?

Hankinta vaikuttaa turvallisuuteen esimerkiksi hankintastrategialla ja -käytännöillä. Hankinta tekee toimittajavalinnat ja valitsee tilattavat tuotteet. Hankinta usein vastaa alihankkijoiden auditoinneista ja hyväksymisestä.

Mikä teillä on työturvallisuuden rooli hankintaprosessissa? Onko fokus lähinnä maksuehdoissa ja alennuksessa? Mikä on asennuksen ja valmistuksen työturvallisuuden merkitys ostoja tehtäessä? Miten hankinta on onnistunut alihankkijoiden auditoinneissa ja turvallisuuteen liittyvissä vaatimuksissa? Miten hankinnan vaikutusta työturvallisuuteen arvioidaan tai huomioidaan? Miten alihankinta toteuttaa turvallisuusvaatimuksiamme?

Myynti vaikuttaa osaltaan työturvallisuuteen, vaikka tätä ei usein ajatella, eikä sen vaikutusta turvallisuuteen arvioida. Myynti tekee kuormitukseen liittyviä päätöksiä, tuotteiden modifiointeihin ja toimitusaikoihin liittyviä lupauksia asiakkaille. Myynti myös hinnoittelee tuotteet ja määrittää katteen.

Paljonko tehdas joutuu paikkaamaan myynnin toimitusaikoja kiristämällä valmistuksen ajoitusta, kiirehtimään toimituksia, tekemään ylitöitä, tekemään tuotteita tilapäisissä olosuhteissa? Kuka myynnin onnistumista arvioi? Miten pitkään myyntiprosessi sallii asiakkaan muutokset tilaus-toimitusprosessissa? Miten hyvin toimii uusien projektien katselmointi myynnin, suunnittelun ja valmistuksen kesken? Joutuuko hankinta tekemään hinnoittelun vuoksi kompromisseja alihankkijan ja komponenttien valinnassa kateongelmien vuoksi?

Luo rakenteet ja foorumit, jossa työturvallisuutta johdetaan ja kehitetään strategiasta ohjautuen

Kannattaa luoda työturvallisuuden johtamisen ja kehittämisen rakenteet, asioiden käsittelyn foorumit, joissa tiedetään, mikä on heidän roolinsa työturvallisuuden johtamisessa ja kehittämisessä. Jokaisen rooli ja vastuut kannattaa johtaa strategisista tavoitteista, strategiasta ohjautuva Roadmap auttaa tässä.

Rakenne ja roolit pitää olla selkeät – mikä on minun roolini työturvallisuuden kehittämisessä, miten minä omalla toiminnallani vaikutan omaan ja muiden turvallisuuteen. Mikä on pääfoorumi, jossa osallistun työturvallisuuden kehittämiseen, mistä minä vastaan, missä minä avustan, mitä tapahtuu minun käsieni kautta.

Useimmat näistä foorumeista jo ovat olemassa, mutta niiden roolia työturvallisuuteen ei ole mietitty huolella. Puuttuu näkemys, mikä on meidän perustehtävä, mitä meidän työmme tuloksena pitää syntyä ja mitä tarvitsemme sen tuottamiseen. Turvallisuuden johtamisen teemoitus kannattaa useassa kohtaa lisätä päivittäisjohtamisen rakenteeseen sisään, koska se liittyy päivittäisjohtamiseen.

Kannattaa kirkastaa, mikä on näiden foorumien osuus tilannetietoisuuden rakentumisessa, millaisia hankkeita ne käynnistävät ja toteuttavat, mihin asioihin reagoivat, mitä asioita ne katselmoivat ja mitä raportoivat.

Samoin kannattaa miettiä, miten työturvallisuus on aidosti mukana liiketoiminnan- ja strategisen kehittämisen foorumeilla.

Panosta työturvallisuuden johtamisjärjestelmän kuntoon ja ohjaavuuteen

Työturvallisuuden johtamisjärjestelmän on oltava kunnossa ja ohjaamassa tekemistä. Usein ISO 45001 on sertifioitu, mutta sen ohjaavuus koko organisaation tekemisessä on puutteellinen. Minimitaso on saavutettu sertifiointia varten, mutta järjestelmän todellinen hyödyntäminen on kesken. Ylin johto usein ei ole sisäistänyt oikeaa rooliaan 45001 johtamisjärjestelmän suhteen. Johdon katselmus on pakkopulla, joka toistuu kerran vuodessa.

Sen ei tarvitse olla pakkopullaa, kun järjestelmä ymmärretään aidoksi kehittämisen välineeksi. Sertifioituun järjestelmään voidaan hyvin linkittää nykyaikaisen turvallisuusjohtamisen elementit psykologista turvallisuutta myöten.

Marraskuussa 2023 webinaarissa tekemämme kyselyn tuloksena suurin ongelma oli puutteet tilannetietoisuudessa ja ylimmän johdon nykyaikaisen työturvallisuusjohtamisen osaamisessa.