Jos strategiajohtaminen on johtamisen ja liikkeenjohdon konsultoinnin kuninkuuslaji, niin muutosjohtamista voisi luonnehtia perintöprinssiksi. Muutosjohtaminen on valtavan tärkeä aihe juuri tässä hetkessä, muuttuvassa ja nopeassa maailmassa – ilman sitä hyväkin strategia jää vain aikomukseksi. Tie helvettiin on tätä myöten päällystetty hyvillä projektisuunnitelmilla, eikä rakennusaine ole loppumassa kesken.
Kun minulta kysytään mitä teen työkseni, niin vastaan, että autan yrityksiä parantamaan tuottavuutta ratkomalla ongelmia. Ongelma-sana on kuitenkin sinänsä haasteellinen, koska sillä on kaksi puolta. Ongelmat ovat toisaalta hyviä: niitä ratkomalla toiminta paranee tai ainakin lähenee pistettä, jossa se voi parantua, ja toisaalta ongelmilla on kuitenkin negatiivinen kaiku. Tässä onkin se muutosjohtamisen sietämätön kauneus.
Muutos syntyy tavoitteellisella johtamisella ja yhdessä oppimisella
Muutosjohtamisen ”ongelmakentän” huolintaan on olemassa valtava määrä erilaisia menetelmiä, työkaluja ja malleja. Niiden lisäksi on myös arjen kokemusta, ihmisymmärrystä ja tilannetajua.
Raaka talentti ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan tavoitteellista johtamista ja oppimista. Muutosta on mahdoton tehdä yksin – organisatorinen muutos rakennetaan yhdessä. Heroismi ei siten kuulu tähän lajiin, vaikka yksilöllisiä huippusuorituksia ja venymisiä tarvitaankin.
Muutoksen rahalinjan saavuttaminen on prosessi
Muutoksen rahalinja (engl. moneyline) on se piste, jossa muutos alkaa tuottaa suoraa tai välillistä taloudellista hyötyä. Moneylinen saavuttaminen ei käy käden käänteessä, eikä sitä ole sen takia mahdollista saavuttaa esimerkiksi siinä kohtaa, kun uusi toimintamalli on vasta paperilla valmis. Muutoksen rahalinjan saavuttaminen vaatii arjen työhön tehtyjä muutoksia ja niiden vakiintumista uudeksi käytännöksi.
Pysyvä muutos vaatii kehitystä ja yhteistyötä
Muutoksen onnistuminen vaatii tiettyjä seikkoja. Ensinnäkin muutosidean itsessään on oltava hyvä. Lisäksi sillä porukalla, joka sen kuvaa, käyttöönottaa ja vakiinnuttaa, on oltava riittävä draivi, resurssit ja resilienssi viedä muutos kenttään lukemattomista ongelmista huolimatta. Perusviisaus onkin ”trust the (change) process”. Muutosta ei voi pakottaa: se pitää rytmittää ja annostella oikein ja välttää suurempia oikaisukaistoja aikataulupaineissa.
Muutosprosessissa olennaista on kehittää porukan yhteistyötä, vuorovaikutusta, luottamusta ja taitoja sille tasolle, että he tietävät pääsevänsä yli kaikista hankkeessa vastaan tulevista ongelmista – ja näitähän riittää. Tiukassa paikassa pitää muistaa, että vain yhteistyöllä saadaan aikaan pysyviä muutoksia.
Hyvin johdettu muutos ruokkii itseään ja käynnistää positiivisen kehän
Muutos tulee tehdä kestävälle pohjalle sekä huomioida organisatorinen systeemi ja ihmisten hyvinvointi kokonaisuutena. Kaikkien pitää jaksaa kehittää, ideoida, viestiä, fasilitoida, iteroida, kokeilla, kannustaa ja ratkoa ongelmia siihen asti, kun rahalinja ylittyy. Vasta sen jälkeen positiivinen kehä käynnistyy, ja muutos kääntyy ruokkimaan itse itseään.
Hyvin johdettuna muutos on hieno asia ja sen voi tehdä positiivisen kautta. Vaikka hankaluuksia tulee matkalla, keinovalikoiman tulee silti pysyä rakentavana ja tavoitetietoisena.
Kirjoittaja Matti Perttula on liikkeenjohdon konsultti ja johtava partneri Innotiimi-ICG:ssä. Ota yhteyttä, kun tarvitset tukea muutoshankkeen muotoiluun ja muutosjohtamiseen.