– 365 tapaa kehittää innovaatiokulttuuria
Tämä on Innotiimi-ICG:n blogisarja 365 tapaa kehittää innovaatiokulttuuria. Esitämme joka viikko seitsemän konkreettista keinoa innovaatiokulttuurin parantamiseksi. Tässä osa 23/52 – keinot 155-161. Mikä on sinun keinosi jatkaa tätä listaa?
155 Ota hyöty irti 40 Innovointiperiaatteesta (TRIZ)!
Mikään ei ruoki innovaatiokulttuuria niin hyvin kuin yhteiset onnistumiset vaikeissa kehityshaasteissa. Tuotekehityksessä tällaiset ongelmat ovat arkipäivää. Pidä siis huoli, että tuotekehittäjillä on käytössään tehokkaimmat mahdolliset työkalut. TRIZ-lähestymistapa on yksi tehokkaimmista menetelmistä teknisten ongelmien ratkaisuun. 40 Innovointiperiaatetta on yksi keskeinen TRIZ-työkalu, joka perustuu kymmenien tuhansien patentoitujen keksintöjen analysointiin eri teollisuuden aloilta. Analyysi paljasti, että hyvin erilaisia ongelmia oli patenteissa ratkaistu samankaltaisilla lähestymistavoilla. Näistä ratkaisutapojen ryhmistä muodostui myöhemmin 40 Innovointiperiaatetta työkalu, jota voidaan käyttää triggeroimaan tuotekehittäjien ajattelua vaativissa tuotekehitysongelmissa.
156 Vaihtakaa innovaatiotoiminnan kehittäjiä päittäin!
Monista organisaatioista löytyy nykyisin ”innovaatiotoiminnan kehitysvastaava”, joka aktivoi kehitystoimintaa eri yksiköissä ja kantaa vastuuta uudistumis- ja innovaatiokyvyn systemaattisesta kehittämisestä. Muutaman vuoden työn jälkeen tämä työ voi muuttua kaavamaiseksi suorittamiseksi. Mitä, jos tekisitte ”vaihtarit” jonkun toisen yrityksen kanssa, siis kehitysvastaavia vaihdettaisiin yritysten välillä päittäin muutamaksi kuukaudeksi. Uusi kaveri toisi tullessaan uusia käytäntöjä ja uudenlaista ”pöhinää”. Innovaatiokulttuuri saisi taas uuden piristysruiskeen!
157 Fasilitaattori, valmistaudu huolella!
Ideointi ja uuden kehittäminen tapahtuvat monesti työpajoissa. Organisaation parhaat asiantuntijat kerätään yhteen luomaan uusia ja omaperäisiä ratkaisuja innovointihaasteeseen. Onnistumistodennäköisyyttä voidaan huomattavasti lisätä, jos tilaisuuden fasilitaattori valmistautuu huolella. Olen urani aikana vetänyt satoja erilaisia innovointityöpajoja, mutta pyrin edelleen muistuttamaan itseäni huolellisen suunnittelun tärkeydestä. Tavoitteiden asettaminen, kysymysten määrittely, valmistautumistehtävät, alustukset, työskentelyä ohjaavat mallipohjat, työkalut, roolitus ja lopputuloksen konkretisointi ovat kaikki esimerkkejä asioista, jotka kuuluvat omaan suunnittelupohjaani. Yksityiskohtainen suunnitelma ei kuitenkaan tarkoita sitä, että siinä pitäisi pysyä orjallisesti. Päinvastoin, tilanneherkkyys ja joustavuus ovat fasilitaattorin keskeistä osaamista. Suunnitelma antaa kuitenkin rungon ja punaisen langan, josta poiketa ja johon palata, jos tilanne niin vaatii.
158 Positiivinen valinta – unohda huonot ideat!
Ideointi on hauskaa, ajatus lentää ja työpajassa vallitsee usein hyvä ilmapiiri. Tunnelma saattaa muuttua äkkiä ”jääkaudeksi” kun siirrytään ideoiden arviointiin. Ideoiden kriittinen tarkastelu saa monet osallistujat puolustuskannalle ja syntyy negatiivista vastakkainasettelua, myös ihmisten välille. Joissakin tilanteessa ideoiden ”positiivinen valinta” voi olla aivan riittävä arviointitapa. Menetelmän ajatus on varsin yksinkertainen. Positiivinen valinta keskittyy löytämään hyvät ideat kaikkien ideoiden joukosta ja yksinkertaisesti “unohtaa” huonot ideat. Ideajoukosta poimitaan esim. kriteerien valossa hyvältä tuntuvat ideat ja kohdistetaan keskustelu näihin. Usein nämä tällä tavoin valituksi tulevat ideat ovat ”inkrementaalisia” ja yksinkertaisia. Jos pienet parannukset ovat tavoitteen kannalta riittäviä, niin tämäkin tapa voi toimia.
159 Valitse vuoden Innovaattori!
Urheiluvuosi huipentuu ”Vuoden Urheilijan” valintaan, jossa urheilutoimittajat valitsevat eri lajien parhaista kaikkein parhaimman. Mikset kokeilisi tätä samaa ideaa ja antaisi henkilöstön äänestää ”Vuoden Innovaattoria” tai ”Vuoden Uudistajaa”. Innovaatiotoimintakin tarvitsee sankareita ja esikuvia, vaikka tiimityötä onkin.
160 Nimitä Innovaatiojohtaja johtoryhmään
Kuka varmistaa, että yrityksemme tuotteet ja palvelut ovat riittävän innovatiivisia? Kenen vastuulla on, että olemme digitaalisuudessa aallonharjalla? Kuka huolehtii, että olemme innovatiivisia myös esim. johtamistavoissamme, markkinointikonsepteissamme, työtavoissamme ja tuotannossamme. Kuka todella ottaa vastuun yrityksemme tulevaisuuden kilpailukyvystä – siitä että kehitysportfoliossamme olisi riittävä määrä radikaaleja hankkeita? Innovatiivisuuteen harvoin liitetään muodolliset roolit ja vastuualueet, mutta tässä tilanteessa sorrun ehdottamaan Innovaatiojohtajan nimittämistä yrityksen johtoryhmään. Usein kuulen vasta-argumentin: ”innovatiivisuus liittyy kaikkeen ja on kaikkien vastuulla”. Onko jaettu vastuu kuitenkin ”ei kenenkään vastuu”?
161 Anna Tesla kuukaudeksi käyttöön!
Myyntimiesten palkitsemisesta liikkuu mitä ihmeellisempiä tarinoita. Mikset kokeilisi samoja palkitsemismalleja myös organisaation johtaville innovaattoreille. Anna yrityksen uusi Tesla-malli kuukaudeksi käyttöön ja nosta tällä parhaan ”uudistajan” statusta. Huomioarvo on taattu, ainakin muutaman kuukauden ajan kun auto kaartaa parkkipaikalle. Innovatiivisuuden tärkeydestä keskustellaan kahvipöydissä taas entistä tiiviimmin.
Mikä on vinkkisi innovaatiokulttuurin kehittämiseen?
Haluaisimme kuulla kokemuksiasi käytännön keinoista innovaatiokulttuurin kehittämiseksi. Osallistu keskusteluun LinkedIn-ryhmässä Innovaatiot ja kehitystoiminta | Parhaat käytännöt | Suomi. Ryhmä on avoin, osallistu rohkeasti. Kokoamme ajoittain keskustelussa esitetyistä ideoista yhteenvedon blogisarjaan.
Vuoden mittaisen blogisarjamme päätyttyä koostamme ekirjan innovaatiokulttuurin kehittämisestä.
Blogin on kirjoittanut Innotiimi-ICG:n entinen konsultti Jarno Poskela. Haluatko kuulla lisää aiheesta? Chat-palvelumme auttaa 9-17 ja ohjaa sinut oikealle konsultillemme.