Tämä blogi on osa turvallisuusjohtamisen kehittämisen joulukalenteria, osa 19/24. Julkaisusarja sisältää 24 luukkua vuoden 2024 aikana, n. 2 julkaisua / kk. Postaukset sisältävät asiaa turvallisuusjohtamisen kehittämisestä, sen erilaisista teemoista ja näkökulmista. Tässä postauksessa käsitellään psykososiaalista turvallisuutta osana nykyaikaista turvallisuusjohtamista.
Työturvallisuuslaki on jo vuodesta 2002 korostanut kokonaisturvallisuuden varmistamista turvallisuusjohtamisessa. Vuonna 2023 työturvallisuuslakia täsmennettiin psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinnan suhteen. Lähtökohta on, että psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja vaaroja pitää havaita, käsitellä ja poistaa samalla tavalla kuin fyysiseen terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä asioita.
Eri organisaatioiden turvallisuusjohtamisen kehittämisen äärellä toimisessa olen havainnut, että aika harvan organisaation turvallisuuden johtamisjärjestelmä ottaa huomioon psykososiaalisen turvallisuuden varmistamisen ja vastuuta työnnetään helposti työterveyshuollolle – aihetta pidetään jopa tabuna, josta ei puhuta. Mielenterveysongelmat ovat olleet jo pitkään suurin sairauspoissaoloja aiheuttaneita syistä, johon psykososiaaliset kuormitustekijät ovat yksi merkittävä tekijä. Käytännön johtamisen kehittämisen toimet erityisesti psykososiaalisen turvallisuuden kehittämiseksi ovat olleet toistaiseksi melko vaatimattomia.
Miten psykososiaalinen turvallisuus liittyy nykyaikaiseen turvallisuusjohtamiseen?
Psykososiaalinen turvallisuus on yhä tärkeämpi osa nykyaikaista turvallisuusjohtamista. Se ei rajoitu vain fyysisen ympäristön turvallisuuteen, vaan käsittää myös henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Tämä tarkoittaa, että työntekijöiden kokemus turvallisuudesta työpaikalla on moniulotteinen ja siihen vaikuttavat niin työympäristön fyysiset tekijät kuin myös ihmisten väliset suhteet ja työyhteisön ilmapiiri.
Miksi psykososiaalinen turvallisuus on tärkeää?
- Psykososiaalisesti turvallisessa työyhteisössä työntekijät ovat motivoituneempia ja keskittyneempiä työhönsä, mikä vähentää inhimillisten virheiden riskiä ja siten myös onnettomuuksia.
- Psykososiaalinen turvallisuus edistää työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia vähentämällä stressiä, ahdistusta ja uupumusta.
- Kun työntekijät kokevat olevansa turvassa ja arvostettuja, he ovat tyytyväisempiä työhönsä ja sitoutuneempia organisaatioon.
- Psykososiaaliseen turvallisuuteen panostava yritys nähdään vastuullisena ja houkuttelevana työnantajana.
- Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä ihmiset kokevat voivansa tuoda omat näkemyksensä, ideansa ja mahdolliset epäkohdat esille vapaasti, jolloin kaikkien koko potentiaalia ja osaamista pystytään hyödyntämään.
Miten psykososiaalista turvallisuutta voidaan edistää?
- Uudistetaan turvallisuuden johtamisjärjestelmää ottamaan huomioon psykososiaalinen turvallisuus osana kokonaisturvallisuuden johtamista alkaen politiikoista, periaatteista, tavoitteista ja mittareista.
- Oivallutetaan johto, esihenkilöt ja henkilökunta toteuttamaan uudistettua johtamisjärjestelmää
- Valmennetaan johtajat ja esihenkilöt rakentamaan psykologisesti turvallisen työyhteisöä, jossa jokainen uskaltaa ottaa esiin ja käsitellä myös psykososiaalisia kuormitustekijöitä, riskejä ja niiden juurisyitä
- Kannustetaan työntekijöitä keskustelemaan avoimesti työssä esiintyvistä ongelmista ja huolenaiheista.
- Johtajat toimivat esimerkkinä ja luovat ilmapiirin, jossa työntekijät tuntevat olevansa turvassa puhua myös vaikeista asioista.
- Työntekijöitä koulutetaan tunnistamaan ja ehkäisemään psykososiaalisia riskejä.
- Työntekijöille tarjotaan tarvittaessa tukea esimerkiksi työterveyshuollon kautta matalla kynnyksellä
- Panostetaan työyhteisön yhteishengen ja luottamuksen vahvistamiseen.
Psykososiaalisen turvallisuuden edistäminen on pitkäjänteinen prosessi, joka vaatii kaikkien osapuolten sitoutumista. Kun psykososiaaliseen turvallisuuteen kiinnitetään huomiota, se hyödyttää sekä työntekijöitä että yritystä.
