Moderni äly-yhteiskunta ja sen nopeasti muuttuva todellisuus on johtanut VUCA-maailmankuvan syntyyn, jossa todellisuutemme kuvataan sanoilla volatility, uncertainty, ambiguity ja compexity. Eli maailmamme on epävakaa, epävarma, monimerkityksellinen ja monimutkainen. Erityisesti VUCA koskettaa Suomea epävakaan ja epävarman sote- ja palvelurakenneuudistuksemme sekä siitä johtuvan mahdollisesti muuttuvan hallinto- ja palvelurakenteemme vuoksi.

Maakuntauudistuksen ympärillä vuosia käyty poliittinen kilpa, monimutkaiset käänteet päätöksenteossa ja kiireaikataulu ovat aiheuttaneet epävakautta suomalaiseen palvelurakenteeseen. Sen vuoksi maakunnat ja yksityiset palveluntuottajat ovat lähteneet kukin tekemään omia valmisteluitaan ja järjestelyjään. Uudistus koskee koko maata ja suurta osaa julkisista palveluista. Kun monimutkainen muutos vaikuttaa ihmisten peruspalveluihin, on se saanut kansalaiset epäluottavaisiksi ja epävarmoiksi. Puhumattakaan VUCA-maailmaan pyörteisiin joutuneista hallinnon edustajista ja palvelutuotannon henkilökunnasta. Mikä on kenenkin työpaikka jatkossa, onko kaikille työtä? Sopeutuvatko kaikki uuteen? Miten asiakkaita hoidetaan ja palvellaan jatkossa? Saadaanko ihmisten tasavertaisuus turvattua?

Volatillity – epävakaus ja rähähdysherkkyys: Vaikka julkishallintoa pidetään vakaana laki- ja muun säännösperustan vuoksi, on se nyky-yhteiskunnassa muuttunut epävakaaksi. Terveydenhuoltoa, akuutti- ja ensihoitoa sekä sosiaalipalveluita on merkittävästi muokattu viime vuosina kiireellisesti voimaantulleilla lailla ja asetuksilla. Yhä suuremmat muutokset orastavat palvelurakenneuudistuksessa ja sitä odottaessa. Johtamisrakenteihin ja reagoimiskyvykkyyteen on tullut merkittäviä kehitystarpeita, ja muutoksia on luvassa tulevaisuudessa lisää. Kuinka palvelutuotanto ja viranomaisten toiminta saadaan pidettyä laadukkaana ja vakaana epävakaassa ympäristössä? Viime kädessä asiakkaiden henki, ihmisten tulevaisuus ja työntekijöiden työkyky ovat uhattuina. Seuraukset räjähdysherkkyydestä voivat olla vuosikymmenten mittaiset.

Uncertainty – epävarmuus: Epävarmuus lainsäädännöstä ja tulevaisuudesta vaikuttaa koko julkiseen palvelutuotantoon, sen asiakaskuntaan ja henkilökuntaan sekä johtoon. Epävarmuudesta huolimatta palvelutuotannon tulee olla keskeytyksetöntä ja laadukasta. Miten asiakastyytyväisyys, potilasturvallisuus ja tuotanto saadaan pidettyä tasalaatuisena ja turvattuina muutoksien keskellä? Samoin erityistä huomiota kaipaa henkilöstö, heidän hyvinvointinsa ja työterveytensä.

Complexity – monimutkaisuus: Nykyinen julkinen järjestelmä on lakien ym. säännösten ja vanhojen rakenteiden vuoksi monimutkainen, hierarkinen ja hidas. Onko se muuttunut maailman ja yhteiskunnan mukana? Rohkenen väittää, ettei kaikin osin ole, ja siksi muutokset tulevassa uudistuksessa ovat suuret. Julkisuuteen tulleet kuvaukset tulevista rakenteista ovat olleet monimutkaisia niin asiantuntijoille, johdolle, työntekijöille kuin tuleville palvelun käyttäjille. Monimutkaisuus ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset asettavat lukuisia haasteita johtamiselle ja palveluketjujen rakentamiselle. Lisäksi viranomaisten ja työntekijöiden osaamisen kehittäminen uudessa palvelukentässä on merkittävä haaste. Palveluiden ympärille rakentuu erittäin monimutkainen verkko muitakin uudistustarpeita kuten sähköiset potilas- ja asiakasasiakirjat sekä muut tietojärjestelmät, tiedon siirto, nettipalvelut, palveluiden arviointi ym. Ne kaikki tulee vielä saada toimimaan yhteen saumattomasti ja turvallisesti, virheittä.

Ambiguity – monitulkintaisuus ja monimerkityksellisyys: Julkisten ohjeistojen ja lakien monitulkintaisuus sekä tähän mennessä julkisuuteen päässeet asiakirjat orastavasta sote- ja palvelurakenneuudistuksesta haastavat palveluiden järjestämisen nyt ja tulevaisuudessa. Monitulkintaisuus aiheuttaa epätasalaatuisuutta palveluissa. Palveluiden turvaamiseksi on kunnissa ja kuntayhtymissä tehty erilaisia ratkaisuita ja vuosien ajan monitulkintaisen tiedon varassa. Siksi tehdyt ratkaisutkin ovat monitulkintaisia. Esimerkkeinä kuntien tekemät sote-ulkoistukset. Historiallinen ja suurin haltuunottoprosessi tapahtuu parasta aikaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä, jossa yksityinen palveluntuottaja ryhtyy tuottamaan alueen sote-palveluita.

VUCA-maailmassa tarvitaan johtamista, joka kykenee valmistautumaan tulevaan ennalta, ja pystyy reagoimaan, sopeutumaan ja mukautumaan alati muuttuvaan ympäristöön nopeasti. Sote-uudistuksessa ja sitä odoteltaessa tarvitaan uudenlaista johtamista, jolla saadaan samaan aikaan pidettyä nykyinen palvelutuotanto tasalaatuisena ja turvallisena sekä pystytään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin entistä paremmin. Myös osaavan henkilöstön määrä nyt ja tulevaisuudessa tulee turvata, huomiota tulee erityisesti kiinnittää henkilöstön hyvinvointiin.

Johtamisrakenteiden ja johtamisosaamisen kehittäminen on oma iso muutostarpeensa palvelurakenneuudistuksen ja muiden VUCA-haasteiden ohella. Meidän tulee rohkeasti etsiä keinoja uudenlaiseen johtamiseen, joka vastaa uusiin vaatimuksiin. Yksi uudenlaisen johtamisen menetelmä on esimerkiksi agile- eli ketteryysjohtaminen.

Kirjoitin aiemmin LinkedInissä agile- eli ketteryysjohtamisesta sote-palveluissa, voit lukea sen täältä.

Blogin on kirjoittanut Innotiimi-ICG:n entinen konsultti Sanna Kallankari.